What a day...

Mikä päivä! Niinpä, paljon on saatu aikaiseksi tänään...

IRL
Aamu alkoi sillä, että heräsin kellonsoittoon 6:30 - migreenin kera. Nousin sitten siksi aikaa, että sain buranan otettua, ja painelin takaisin nukkumaan. Kello 11 heräsin, ja päänsärky oli poissa, joten avasin koneen. Nyt olisi aloitettava tämä projekti...

VIRTUAALI
Saavuin tallille aamulla, kuten aina. Nyt vain tiesin, että tämä aamu olisi paljon muuta, kuin tavallinen aamu, jolloin ruokitaan hevoset, viedään tarhoihin ja aloitetaan loputon karsinoiden puhdistus... Olihan se toki sitäkin, mutta no...

Aloitin siis kuten aina, klo 8 ruokin hevoset. Kun ne olivat saaneet kauransa mussutettua, alkoi tarhaus, joka sujui nopeasti. Sitten siivoamaan karsinoita... Se kesti sen saman kuin yleensäkin. Kun sain nämä perusrutiinit hoidettua, ja pyyhin hikeä otsaltani, kuului ulkoa hevoskuljetusauton matala jurraus. Menin ulos, ja samalla autosta hyppäsi nuori mies. "Tässä olis", hän naurahti.

Yhdessä avasimme takaluukun. Ensimmäisessä karsinassa oli upea, nuori arabitamma. "Meidän jenkki", ajattelin hymyillen. Tellu oli tuotu Yhdysvalloista Suomeen, josta minä olin sen napannut nimiini. Nyt se saapui. Tellu asteli ramppia alas dramaattisesti, kaula ja häntä korkealla. Se viskoi päätään taivasta kohti, kun Erkoksi esittäytynyt kuski meni sitä hakemaan. Hieno. Otin riimunnarun itselleni, ja talutin Tellun lähimpään tarhaan, jossa se saisi hetken katsella suomalaista elämää, ennenkuin veisin sen talliin.

Toisena ramppia laskeutui Juuso, oma jukuripääni. Se muutti tänne Aamusta, toiselta talliltani. En kuitenkaan jaksanut pitää kahta tallia, joten Aamun suomenhevoset saivat muuttaa tänne. Olihan Cherriessä tilaa... Juuso oli utelias, ja yritti heti päästä katselemaan muita hevosia, tammat sitä enimmäkseen vaikuttivat kiinnostavan. Nauroin. Meidän naistenmies... Juuson vein suoraan talliin, koska uskoin sen rauhoittuvan parhaiten siellä. Ulkona olisi liikaa katseltavaa...

Sitten ramppia pääsi laskeutumaan Tilda, Aamulaisia sekin. Tilda katsoi ensin ympärilleen melkein vauhkona, ja sitten rauhoittui kuin taikaiskusta, ja seurasi perässä kuin lammas. Tildakin pääsi tarhaan, missä varmasti rauhoittuisi parhaiten.

Tämän jälkeen pääsi Hilma ulos. Oma rakas Hilmani. Seasaw Arabiansin ensimmäisiä hevosia. Hilma oli kantavana viimeisillään, mutta kuljetus oli venynyt ja venynyt, ja Hilma oli pakko saada Cherrieen ennenkuin synnyttäisi. Onnekseni se ei ollut alkanut varsomaan autossa. Pahin pelkoni oli siis ohi. Hilman vein suoraan varsomiskarsinaan. Ei ollut todennäköistä, että se heti varsoisi, mutta rauhoittumaan, tutustumaan ja luomaan luottamusta paikkaan, jossa se tulisi synnyttämään.

Seuraava hevonen oli Never Topache, tamma, joka oli ollut minulla lähes Seasaw Arabiansin alusta lähtien. Jossakin vaiheessa olin joutunut myymään Netan, mutta nyt omistaja oli ilmeisesti kyllästynyt hevosiin, tai sitten minä olin kyllästynyt omistajaan, joka ei tarjonnut kunnollista aktiviteettia hevosille. Jokatapauksessa Netta palautui minulle. Vein senkin tarhaan.

Viimeisenä, vaan ei todellakaan vähäisimpänä tuli ulos Martieze, Zeten esikoinen, tamma, jonka olin aikoinani ostanut kisahevoseksi. Mari oli ollut minulla alusta asti, joten oli mahtavaa saada se takaisin laumaan, takaisin kotiin... Mari pääsi samaan tarhaan Netan kanssa. Hyvästelin Erkon ja palasin arkirutiineihin. Jostain olin kuitenkin saanut kummasti lisää energiaa...

Virt. Myöhemmin:
Heräsin yöllä, noin kolmen aikaan siihen, että tammatallista kuului hirnuntaa. No mitä nyt...!? ajattelin herätyksestä ärtyneenä. Sitten tajuntaani iski jotain. Hilma varsoo! Nykäisin lattialta aamutakin päälleni, syöksyin alakertaan, vedin takin päälleni ja syöksyin tallin ovelle. Vasta hiukan ennenkuin avasin oven, hiljensin vauhtiani. Ei saa säikyttää... Ei nyt... Astuin itäovesta sisään, ja minua kääntyi heti katsomaan yhdeksän uteliasta silmäparia. Mitä ihmettä tein tallissa tähän aikaan? Jätin muut tammat ihmettelemään sitä sillävälin, kun kävelin rehuvaraston läpi varsomissiipeen. Hilma seisoi takapuoli oveen päin. Nojasin seinään, ja huomasin sen jaloissa hoipertelevan pienen mytyn. Varsa...

IRL/VIRTUAALI
Työtä, työtä, työtä...
Sitähän tämä nimenomaan on. Heti tietokoneelle päästyäni aloin vaihtaa leiskaa, mikä oli jäänyt kesken edellisiltä päiviltä. Koodien kanssa olikin näpräämistä, mutta vihdoinkin sain sen toimimaan jotenkuten. Osa sivuista oli todella vaikea toteuttaa, tämä leiska kun ei oikein tableja tue. Siksi esimerkiksi hevossivu on tuollainen.

Leiskanvaihdoksen lisäksi suurinosa teksteistä meni uusintaan. Esimerkiksi kirjoitin Historiaan (löytyy nykyään Infosta) pitkät pätkät lisää.

No, kun operaatio tekstit & leiska oli saatu tehtyä, päätin vihdoinkin siirtää Aamun hevoset tänne. Siinä sitä olikin tekemistä, valmiita hevosia oli kaksi, yhdeltä puuttui sukutaulu jnejne. Jossain vaiheessa pidin tauon, ja huomasin mainoksen, joka esitteli kopiointisivua, mutta jolla oli myös tuontihevosia. Niinollen varasin yhden tamman, joka vielä samana päivänä muutti tänne.

Samalla tauolla selailin jotain VRL'n sivuilla, ja yhtä-äkkiä huomasin Jenin siirtäneen Netan ja Marin takaisin minulle. Olisi jotain ehkä voinut ilmoittaakin? No, pääasia, että niillä on nyt hyvä koti. Päätin, että kaikki tällähetkellä reaalina ikääntyvät saavat käyttöönsä VHKR-ikääntymisen, mikä nopeuttaisi vanhenemista vähän. Tämän seurauksena Hilma varsoi jo komean oripojan, joka sai nimekseen CT Amdan Kasimir. Lisäksi kohtapuoliin odotellaan syntyviksi Zeten ja Cindyn varsoja... Ainiin, niitähän tulee nyt sitten kolme, kiitos Zeten (vai pitäisikö sanoa Rashidin?). Ei se mitään, uusi veri ei ole pahitteeksi.

Eli kuten voi ehkä päätellä, niin Cherrie siirtyy nyt myös kasvattamaan suomenhevosia. Aplodit meille! Lisäksi VRL'n talliarvostelulista on alkanut lyhenemään, ja Cherrie on jonossa muistaakseni 20.

Tänään on siis tullut tehtyä sivut Juusolle, Tildalle, Kallalle, Kassulle, Hilmalle, Marille, Netalle ja Tellulle. 8. Ei siis huonosti. + vielä että koodasin sen. Siis en ulkoasua kokonaan, mutta kaikki sukutaulut yms. Lisäksi olen tänään ilmoitellut hevosia kisoihin. Tällähetkellä kello on 03:02, ja tekemistä olisi tällepäivälle vielä vaikka kuinka. En ole koskaan varmaan ollut näin kauaa koneella :o. Vaikka tietenkään en ole putkeen ollut, mutta silti. Taitaa muuten olla hyvää vauhtia tulossa pisin kirjoittamani blogi-merkintäkin.

Mutta nyt Amda lähtee vielä korjaamaan pari pikkujuttua, ja sitten se menee nukkumaan, huomenna kun pitäisi mennä yhdeksään kouluun... Heippadei!